Päivä 137: Luolia ja kuumia lähteitä

Big Bear Creek - Gila hot springs leirintäalue 21 km. Yht: 4112,2 km

Eipä se sitten kuitenkaan ollut lämpöisempi yö niin kuin ajattelin, pakkaselle meni ja aamulla makuupussi oli kuurassa. 15 minuutin kävelyn jälkeen polun vieressä oli kaksi telttaa, joista löytyi pariskunta Yellow Card ja Joe Cool sekä toisesta teltasta Mountain Goat. Hänet olin nähnyt ensimmäisen kerran pari kuukautta sitten Rawlinsissa. Kylmä oli ollut heilläkin, Mountain Goatilla oli ihan liian ohut makuupussi näihin lämpötiloihin.

Polulta oli hienot näköalat alas Gila-joen laaksoon, jossa jyrkkinä seinäminä kohoavat kalliot muodostivat kanjonin.

Kun aamut on tosi kylmiä, ei makuupussista halua tulla ulos ennen auringonnousua

Gila-joen kanjoni

Ennen puoltapäivää saavuin tielle, jota pitkin pääsee Gila Cliff dwellingseille, eli 700 vuotta vanhoihin luola-asumuksiin. Luolissa oli asunut mogollon-ihmisiä, mutta kukaan ei tiedä miksi he olivat lähteneet sieltä. Kävelin pari kilometriä luolille B-:sen, Wonderwomanin, Snow:n ja Mangon kanssa. Alueen läpi menee polku, joka nousee luolille ja niihin pääsee sisäänkin. Ainakin mogollon-ihmisillä on ollut upeat maisemat luolistaan.

Luolilta matka jatkui tietä pitkin Doc Campbell’s postille, joka on pieni putiikki missä myydään matkamuistoja ja ruokaa. Olin niin nälkäinen että ihan heikotti kun pääsin sinne, söin heti ensi alkuun yhden pakastetortillan ja pienen pakastepizzan Dr Pepperillä alas huuhdeltuna. Ruokien lämmittämiseen oli mikro ja kaupan retkiruokavalikoimakin oli yllättävän hyvä. Jälkiruoaksi vielä pikarillinen kotitekoista jäätelöä, niin johan alkoi heikotus väistyä. Kaupalle alkoi kerääntyä lisää vaeltajia ja pian meitä olikin siellä melkein parikymmentä. Kaupan takapihan nurmikolla saa myös telttailla ja suihkukin löytyy. Kaupan väki oli todella yatävällistä, he jopa lupasivat avata kaupan seuraavana aamuna aikaisemmin että kaikki halukkaat pääsevät aamupalalle. Päätin kuitenkin kävellä vielä puolisen kilometriä edemmäs joen varteen, jossa on leirintäalue ja kuumia lähteitä. Ennen sinne siirtymistä söin kuitenkin vielä toisen tortillan, join kupin kahvia ja toisen limpparin. Ostin myös lisää ruokaa että pärjään Silver Cityyn asti.

Ilta meni kuumissa lähteissä istuskeluun, kävin kylmässä joessakin virkistäytymässä. Iho kihelmöi kivasti kun palasin kuumaan veteen kylmän joen jälkeen.

Edellinen
Edellinen

Päivä 138: Kiertotie

Seuraava
Seuraava

Päivä 136: Jalat kastuu