Temppeliähky

Tengbochen luostarin aamuseremonia Nepalissa.

Mukthinathin temppeliin pyhiinvaeltavat sekä hindut että buddhalaiset. 108 vesihanan alla kylpeminen tuo hyvää onnea.

Taivaan temppelin puistoalue Pekingissä toimii myös paikallisten harrastuspaikkana. Siellä mm. tanssitaan, pelataan ja joogataan.

Tunnelmaltaan Tiibetin luostarit ovat ehdottomasti ykkösenä. Suosikkeihini kuuluu mm. tämä Sakyan nunnaluostari.

Väsynyt matkaaja Angkor Watissa.

Aasiassa uskonto on suuri osa paikallisten ihmisten arkipäivää, vierailijakin saa väistämättä osansa uskonnollisista menoista, ellei sitten kulje ihan täysin läpät silmillä. Temppeleitä ja pyhättöjä löytyy lähes joka kulmasta. Ne ovatkin kiehtovia paikkoja; joissakin pääsee täysin irti ulkopuolella olevasta ruuhkasta, melusta ja ihmispaljoudesta, kun taas toisissa vallitsee vallaton karnevaalimeininki. Oli sitten kyseessä kumpi tahansa näistä, tai jotain siltä väliltä, voisin helposti istua sivussa ja seurata paikallisten touhuja tuntikausia.

Temppeleistä voi saada myös ähkyn. Useampi vuosi sitten vietin monta kuukautta Kaakkois-Aasiassa ja tunnollisesti kävin jokaisessa maassa katsomassa myös temppeleitä. Koska matkailijan kuuluu tehdä niin. Kun olin nähnyt kymmeniä palvontapaikkoja Thaimaassa, Malesiassa, Indonesiassa ja Vietnamissa, sain temppeliähkyn. Sen oireita olivat muun muassa väsymys, kiinnostuksen lopahtaminen temppeleitä kohtaan ja hirveä hinku uima-altaalle.

Mutta seuraavana vuorossa oli vielä Kampodza, jossa sijaitsee yksi maailman hienoimmista temppeleistä; Angkor Wat. Eihän sitä voi jättää väliin. Alkuperäinen suunnitelma: kolmen päivän lippu, polkupyörät vuokralle ja perusteellinen temppelialueen tutkiminen. Toteutunut suunnitelma: yhden päivän lippu ja nopea kierros päätemppeleissä tuktukin (mopotaksi) kyydissä. Temppeliähky oli uuvuttanut matkaajan.

Onnekseni huomasin, että kun ähkyn sairastaa kerran, saa samalla immuniteetin. Se on hyvä juttu, koska säännölliset vierailut kuuluvat työhöni enkä varmasti pystyisi luistamaan niistä vetoamalla ähkyyn. Tässä siis ohjeeni temppelikävijöille: istukaa alas ja unohtakaa kiire, katselkaa ympärillenne, haistelkaa, ihmetelkää ja ennen kaikkea kunnioittakaa paikallisten uskontoa ja tapoja. On myös tärkeää laittaa välillä kamera pois, linssin läpi ette varmasti saa samanlaista kokemusta.