Stok Kangri osa 1

Kurotin vieruskaverini yli kohti lentokoneen ikkunaa ja yritin nähdä ulos. Allamme levittäytyi Intian Himalajan vuoret, tumman harmaan kiven ja kirkkaan valkoisen lumen muodostama todella kaunis maisema. Olimme laskeutumassa Lehiin, Ladakhin alueen pääkaupunkiin, joka sijaitsee Pohjois-Intiassa, Jammun ja Kashmirin osavaltiossa. Leh on 3500 metrin korkeudella, joten viettäisimme siellä kolme kokonaista päivää totutellen ohuempaan ilmaan ennen lähtöä vaellukselle Hemisin kansallispuistoon ja sitä kautta yrittämään Stok Kangrin (6120m) huipulle

.Leh on mainio pikku kaupunki, kapeilla pölyävillä kujilla kulkee niin lehmiä kuin autojakin, ihmiset ovat enimmäkseen buddhalaisia, mutta myös muslimeja ja hinduja. Kesäisin kadut täyttyvät turisteista, joista valtaosa on kuitenkin intialaisia. Ladakhiin tullaan katsomaan buddhalaisluostareita, lunta, vuoria ja vaeltamaan. Hurjat vuoristotiet houkuttelevat myös rohkeita moottoripyöräilijöitä. Maasto on rutikuivaa, vihreää on vain jokilaaksoissa, aivan veden lähettyvillä.

Kun lentää suoraan merenpinnan tasolta 3500 metrin korkeudelle, on otettava ensimmäiset päivät hyvin rauhassa. Jo hotellin portaita noustessa sydän hakkaa hurjasti ja hengästymistä on vaikea välttää. Ensimmäisinä päivinä keskityimme sopeutumiseen, herkulliseen intialaiseen ruokaan, sekä pieniin kävelylenkkeihin kaupungilla. Kolmantena päivänä kävimme autokyydillä Kardung La-solassa, joka on reitti vuorten ylitse seuraavaan Nubran laaksoon. 4693 metriä korkeaan solaan johtava tie kiemurtelee vuorten rinteillä, tien kapeuteen ja kuntoon nähden kuskit ajelevat mielestäni hieman liian reippaasti. Vältyimme kuitenkin kolareilta ja selvisimme hengissä solaan. Tien vieressä kohoavalla lumisella kukkulalla liukastelee joukko intialaisia, jotka eivät selvästikään ole koskaan ennen liikkuneet lumella. Solan toisella puolella aukeaa näkymä Nubran laaksoon ja sen takana kohoavaan Karakoramin vuorijonoon. Toisessa suunnassa näkyy Stokin vuorijono sekä sen korkein huippu, Stok Kangri, jolle meidän olisi tarkoitus kiivetä seuraavalla viikolla. Ohut ilma ja nopea nousu alkoi pian kehittää pientä päänsärkyä otsalle, joten suuntasimme maasturit takaisin laakson pohjalle.

Seuraavana aamuna reissukassit on taas pakattu ja vaelluskengät laitettu jalkaan. Kävimme vierailulla 1400-luvulla perustetussa Thikseyn luostarissa, joka on sopivasti matkan varrella Sumdoon (3800m). Sumdosta alkaa viiden päivän vaellus Stok Kangrin perusleiriin. Autot veivät meidät suoraan Sumdon leiriin asti, jossa oli jo teltat valmiiksi pystytettynä ja oppaamme Tsering odottamassa. Sumdosta oli tarkoitus käydä kävellen ylempänä laaksossa olevassa kylässä, jonne ei mene tietä. Kamat telttaan, reppu selkään ja menoksi! Tätä oltiin jo odotettu pitkään, että päästään vihdoin vaeltamaan. Juuri kun lähdettiin leiristä matkaan, ukkonen alkoi jyrähdellä jossain hyvin lähellä. Viiden minuutin kävelyn jälkeen alkoi tulla vettä ihan kaatamalla. Kymmenen minuutin päästä koko jengi oli jo ihan läpimärkää. Käännyimme takaisin leiriin. Koko illan satoi vähän väliä, istuimme ruokateltassa ja toivoimme, että seuraavana päivänä paistaisi aurinko.

Tie Kardung La-solaan

Lehin pääkatu

Kardung La

Leh

Vaelluksen ensimmäinen päivä