Perusleiri
Hei taas pitkästä aikaa! Ollaan päästy takaisin ihmisten ilmoille ja internetin ihmeelliseen maailmaan!!! Useampi viikko on vierähtänyt ja siinä ajassa ollaan ehditty tulla hyvinkin tutuiksi herra Leninin kanssa. Teitä varmasti kiinnostaa (ja jotkut jo varmaan tietääkin) kuinka retkikuntamme menestyi, joten paljastettakoon että kolme viidestä pääsi huipulle! Itse en huippua saavuttanut, mutta kauas se ei jäänyt. Siitä lisää tuonnempana...
Oshista matkasimme Ak-Sai travelin isännöimään perusleiriin, jossa majailtiin useampi päivä korkeuteen (3600m) totutellen. Samassa bussissa meidän kanssamme matkusti myös latvialaisia, australialainen, alaskalainen ja pari turkmeenia. Leirissä tuli vastaan myös saksalaisia, ranskalaisia, puolalaisia, unkarilaisia ja kaikki oppaatkin olivat joko tatzikistanilaisia, uzbekkeja, kazakstanilaisia ja georgialaisia. Missä kaikki kirgiisit???
Perusleirissä asustellaan tilavissa kahden hengen teltoissa, on kukkakuosiset patjat ja sähkövalot. Ruokaakin saa kolme kertaa päivässä ja näissä korkeuksissa se on vielä melkoisen maittavaakin. Päivällä kun aurinko paistoi, saattoi lämpötila nousta täälläkin melko korkeisiin lukemiin, yöllä taas sai kääriytyä kunnolla makuupussiin kun elohopea laski nollan tienoille. Ensimmäinen päivä perusleirissä vain levättiin, toisena käytiin tekemässä harjoitusnousu läheisen huipun rinteille noin 4800 metrin korkeuteen. Tämä oli ilmeisesti myös tilaisuus oppaillemme testata, onko meistä mihinkään.
Tässä vaiheessa kenellekään ei vielä tullut ongelmia korkeuden kanssa ja parin päivän hengailun jälkeen saimme siirtyä ykkösleiriin 4400 metrin korkeuteen. Omaan reppuun ei tarvinnut tälle välille laittaa kuin juomavettä ja gore-teksit, kaikki muut kamppeet matkustivat ponin/aasin/hevosen kyydissä. Matkaa kertyi noin 13 kilometriä ja nousua 800 metriä. Matkan aikana perusleirin kukkaniityt jäivät taakse ja maisemat muuttuivat jäätikön reunamoreeniksi ja karuksi kivikoksi.
Ak-sain ruokailuteltta, Lepopäivän oluet ja keltainen koti.
Ak-sain perusleiri on toiminnassa joka vuosi heinä- ja elokuun. Taustalla itse Pik Lenin.
Aklimatisoitumisnousu Petrovskogo peakin rinteelle.
