Mielenrauhan mestarit

Yksi tärkein asia luonnon lisäksi, mikä saa minut matkustamaan, on vieraisiin kulttuureihin ja ihmisiin tutustuminen. Euroopassa uskonto ei nykyään ole kovin näkyvillä jokapäiväisessä elämässä, mutta esimerkiksi monissa Aasian maissa se on tärkeä osa päivittäisiä rutiineja. Vaikka en itse uskonnollinen olekaan, kaikki uskonnot ovat mielestäni mielenkiintoisia.

Pidän erityisesti Tiibetin buddhalaisuudesta ja siihen liittyvästä ajatusmaailmasta. Tiibetin buddhalaisen perheen poika saatetaan viedä luostariin asumaan ja opiskelemaan jo hyvinkin nuorena, ja munkki perheessä on suuri ylpeyden aihe vanhemmille. Esimerkkinä buddhalaisuuden periaatteista minulle kerrottiin, miksi Tiibetissä ei koskaan näe ketään kalastamassa. Buddhalaiset ajattelevat, että jokaisen elävän henki on samanarvoinen, oli sitten kyseessä pieni muurahainen tai iso jakki. Yhdestä kalasta riittää ateriaksi vain yhdelle ihmiselle, kun taas ison jakkihärän lihoilla ruokkii koko perheen pitkän aikaa.

Drepungin luostarissa Lhasassa meille kerrottiin, että munkit välttävät ulos menemistä tiettyyn aikaan vuodesta, kun liikkeellä on erityisen paljon muurahaisia ynnä muita pieniä ötököitä, etteivät näiden päälle astuessaan vahingoittaisi niitä. Jos tämä kuulostaa äärimmäisyyksiin menemiseltä, niin siltä tuntui myös hurjat väistöliikkeet joita jeeppikuskimme teki väistäessään pieniä lintuja jotka lensivät tien yli auton edestä. Autossa oli kuitenkin kyydissä kahdeksan ihmistä, jotka myös mielellään selviäisivät reissusta hengissä...

Buddhalaisissa temppeleissä ja luostareissa vallitsevaa tunnelmaa on vaikea sanoin kuvailla. Kun astuu yli tuhat vuotta vanhan temppelin ovista sisään, vastaan leijailee ensimmäisenä suitsukkeiden tuoksu, johon sekoittuu vanhan rakennuksen ja kynttilöiden aromit. Ovensuuhun maalatut hurjan näköiset hahmot pelottavat pois kaikki, joiden ajatukset tai aikomukset eivät ole hyviä. Sisällä on usein hämärää, temppeleissä ei yleensä ole ikkunoita. Buddhan ja muiden pyhien hahmojen patsaat on koristeltu kullalla ja värikkäillä uskonnollisilla symboleilla.

Osallistuminen munkkien seremonioihin on mieleenpainuva kokemus, voisin kuunnella mantroja mumisevia munkkeja tuntikaupalla. Munkeista huokuu seesteisyys ja mielenrauha. Tulee olo, ettei mikään paha voi päästä näiden seinien sisäpuolelle. Lhasassa Potalan palatsissa voi helposti kuvitella, kuinka itse Dalai Lamat kulkivat aikoinaan sen käytävillä. On myös surullista ajatella, ettei heitä ehkä ikinä enää nähdä siellä. Nykyinen Dalai Lama on ollut maanpaossa Intiassa jo vuodesta 1959.Pitäkää siis mielenne avoinna uusille asioille kun matkustatte, ja voitte kokea jotain, minkä muistatte lopun elämäänne! Matkan varrelta kannattaa myös poimia pieniä opetuksia, joita voi toteuttaa jokapäiväisessä elämässä.

"Minun uskontoni on ystävällisyys." -Dalai Lama-