Japanin tähtöset

Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta. Japanissa 126 miljoonaa. Ei siis mikään ihme että muutaman miljoonakaupungin jälkeen teki mieli mennä jonnekin missä ei ole ihan niin paljon porukkaa. Opaskirjasta löytyi Shiraisi-jima, pieni saari Kasaoka saaristossa, asukkaita 750. Majapaikkoja ei ole kovin montaa, ainoa jonka pystyi internetissä varaamaan oli International Villa.

Saarelle mentiin lautalla Kasaokasta, yllättäen venheessä ei ollut muita länsimaalaisia kuin me. Villan avain piti hakea saarella satamassa olevasta toimistosta, itse huvila löytyi helposti viittoja seuraten. Kuinka ollakaan, olimme ainoat vieraat. Huoneita Villassa on viisi, lisäksi iso keittiö, oleskelutilat ja ulkoterassi. Iltapäivällä meitä tuli tervehtimään rouva joka myös keräsi maksun majoituksesta. Kun maksu oli hoidettu, rouva kysyi "Japanese tv. Now. Interview. Okay?" Siis joku haluaa haastatella meitä japanin televisioon. Mikäs siinä, sanottiin että käyhän se.

Huvila oli pienellä harjanteella josta oli hienot näköalat kumpaankin suuntaan alas rannalle, siinä sohvalla istuessa näimme kun rannasta päin lähestyi kahdeksan hengen seurue jolla oli mukana iso tv-kamera, mikrofoneja ja valoja. Apua.

Meitä siis haastateltiin japanilaiseen matkailuohjelmaan. Haastattelija oli alun perin Koreasta kotoisin oleva toimittaja, joka on kuulemma tehnyt pitkän uran tv:ssä. Meiltä kyseltiin muun muassa miksi olemme Shiraisilla, mistä olemme kotoisin ja mikä on Japanissa parasta. Suomesta hän tiesi joulupukin ja että maamme on kylmä. Kun ystäväni sanoi olevansa Norjasta, herra tokaisi että "Aaah, Norway is famous for biking!" Vaihdettiin hämmentyneitä katseita, miten niin kuuluisa pyöräilystä? Kunnes tajusimme että kyse on viikingeistä, japanilaisten englannin ääntäminen ei vaan aina ole ihan sitä mitä pitäisi... Haastattelu saatiin kuvattua ja ryhmä suuntasi takaisin satamaan.

Shiraisi-jima oli kuin aavesaari. Asukkaita piti olla se 750, mutta koko parin päivän aikana näimme ehkä 10. Missä kaikki muut oli, sitä en tiedä. Rannalle ei kehdattu mennä ottamaan aurinkoa koska siellä ei ollut ketään muita emmekä tienneet miten paikalliset suhtautuisivat jos menisimme sinne bikineissä. Onneksi Villan piha oli oikein hyvä paikka paistatella auringossa. Myöhemmin päivällä vetäistiin taas lenkkarit jalkaan ja lähdettiin tutkimaan saaren vihreitä kukkuloita. Pieniä polkuja meni metsässä ristiin rastiin ja juoksentelimme kukkulalta toiselle melkein pari tuntia. Päivä oli kuuma joten hiki valui kun palasimme takaisin Villalle. Astuin ovesta sisään ja vastassa oli tv-kamera. Sanoin "Hello" ja siirryin sivuun. Kukaan ei sanonut mitään mutta ilmeisesti kamera kävi koko ajan.

Hetken päästä yksi kameran takana heiluvista tyypeistä sanoi "I make movie, you, okay?" Minä siinä hiki valuen en vieläkään tajunnut mistä on kyse, mutta kieltäydyin kohteliaasti ja sanoin että pitää mennä suihkuun. "Okay, okay" ja sain poistua. Kävimme pesulla ja koska en enää nähnyt tv-ryhmää ajattelin että he olivat lähteneet pois. Huokaisimme helpotuksesta ja päätimme siirtyä terassille katsomaan auringonlaskua. Mutta siellähän se tv-porukka kameroineen edelleen odotti oleskeluhuoneen puolella. Tämä oli siis eri porukka kuin se, joka meitä edellisenä päivänä haastatteli. Aurinko oli laskemassa ja halusimme nähdä sen, joten kävelin kameran ohi suoraan terassille, eikä meitä seurattu. Parin minuutin kuluttua terassin ovelle ilmestyi mies "I make movie, you, okay?" Minä siihen että "Now?" (Ai nyt?), jonka mies ilmeisesti ymmärsi väärin ja luuli että sanoin "No". Tyyppi kumarsi pari kertaa, "okay, okay", ja koko kuvausporukka lähti. Auringonlasku oli hieno.

Kasaoka saaristo

International Villa

Shiraisi-jima

Ja se aurigonlasku...