Tserko Ri

9. lokak.

PV 12: Retki Tserko Ri:lle

Olimme sopineet Bhimin kanssa, että aamupala on viideltä ja heti sen jälkeen lähdemme nousemaan ylös kohti Tserko Ri:n harjannetta (4985m). Otsalamppujen valossa lähdimme liikkeelle Bhimin ja Ossin kanssa, Elliotilla oli muita suunnitelmia. Ohitimme monta porukkaa ylämäessä, meillä oli etulyöntiasema koska olimme jo olleet yli 5000 metrissä ja siis tottuneet korkeaan ilmanalaan. Aamu oli yllättävän kylmä. Aurinko nousi mutta pysyi harjanteen takana, sen säteet alkoivat lämmittää vasta puoli tuntia ennen huipulle saapumista. Koko 1000 metrin nousuun meillä meni noin 3 tuntia.

Bhim oli tuonut mukanaan rukouslippuja ja suitsukkeita, jotka asettelimme huipulle ja sitten vain ihailimme upeaa 360 asteen vuoristomaisemaa ennen kuin isommat joukot saapuivat paikalle.

Meillä oli mukana retkikeitin, joten valmistimme retkiruoat lounaaksi ennen lähtöä alaspäin. Taivas oli täysin pilvetön ja joka puolella kohoavat lumihuippuiset vuoret muodostivat niin kauniin maiseman, ettei tiennyt minne katsoisi.

Lähdimme alaspäin ja Bhim oli suunnitellut että menisimme eri reittiä takaisin. Hän puhuu kyllä vähän englantia, mutta sen verran huonosti, että häntä oli usein vaikea ymmärtää. Seurasimme kuitenkin kiltisti kun hän osoitti seuraavaa kukkulaa ja kysyi: "Okay?". Päädyimme todella kapealle harjanteelle, jossa toisella puolella oli satojen metrien pudotus. Pudotuksen korkeus ei onneksi näkynyt kokonaan, koska pilvet alkoivat nousta laaksosta ylemmäs ja peittivät näkymän. Bhim osoitti taas seuraavaa harjannetta kysyvä ilme kasvoillaan, ja totesin että ei todellakaan. Reitti alkoi mennä vähän liian hurjaksi. Lähdimme siis laskeutumaan jyrkkää sammaleista rinnettä alas, pelkäsin koko ajan että liukastun ja olkapääni menee taas sijoiltaan. Olin kuvitellut lähteväni helpolle päiväretkelle, tämä oli jotain aivan muuta. Pitkästä tarinasta lyhyt versio; pääsimme jyrkän rinteen alas ehjänä ja taisteltuamme tunnin verran piikikkäiden tyrnipuskien läpi, pääsimme oikealle polulle joka vei meidät takaisin kylään. Huh, mikä päivä.