Puhtaat valkeat lakanat

PV 16: Parvati Kunda (2450m) - Kurpudada Pass (3684m) - Somdang (3260m)

Yhtä asiaa en kyllä ymmärrä, nimittäin kuinka ihmeessä nämä emännät täällä vuorilla saa valkoiset lakanat pysymään valkoisina, kun kaikki pestään nyrkkipyykillä? Usein majataloissa on värikkäät lakanat, mutta täällä Parvati Kundassa oli puhtaan valkoiset. Ihmeellistä.

Aamupalaksi saatiin öljyssä paistettua lämmintä tiibetin leipää ja paistettua kananmunaa, teellä alas huuhdottuna. En ole juurikaan juonut kahvia tällä reissulla, koska tee on täällä niin hyvää ja kahvi olisi pikakahvia, eikä sitäkään aina ole. Gyangjin Gompassa tosin oli useampi kahvila jossa oli espressokeitin ja kahvi tosi hyvää.

Kuten aina, aamu alkoi ylämäellä. Tällä kertaa nousimme noin 1000 metriä Kurpudada-solaan. Matkalla kävelimme ison metsäpaloalueen läpi. Valtavia kuolleita mäntyjä seisoi aavemaisesti pitkin rinteitä ja osa oli kaatunutkin. Kun pääsimme pois palaneelta alueelta, meidät ympäröi samanlaiset valtavat, mutta elävät, männyt. Todella kaunis metsä! Olimme jo sen verran korkealla, että ilma oli viileää ja solassa tuuli niin, ettei sinne viitsinyt pitkäksi aikaa jäädä. Polku laskeutui suoraan alas, toisin kuin serpeentiinitie joka mutkitteli pitkin vuoren rinnettä. Vähän alempana tien vieressä oli sopiva paikka pitää lounastauko, joten istuimme alas ja keitin kuumaa vettä retkiruokia varten.

Jos olisin tiennyt kuinka lähellä olemme Somdangin kylää, olisin voinut lykätä lounastaukoa sinne. Perille oli nimittäin enää noin puoli tuntia tietä pitkin. Somdangin kylässä on joskus ollut kaivostoimintaa, mutta ei enää. Kylässä on kuitenkin muutama majatalo, ja sen kautta pääsee muun muassa Paldor Peakin perusleiriin.

Huoneet ovat täälläkin hyvin pelkistetyt, siellä on vain sängyt kivikovilla patjoilla ja sähkövalo. Kiviseinien raoista näkyy ulos, eli ilmanvaihto ainakin toimii. Istuimme pari tuntia talon keittiössä ja seurasimme kun emäntä kokkaili kasviscurrya avotulella. Nepalissa keittiö on ehdottomasti se paras paikka hengailla. Tämänkin keittiön hyllyissä oli kupit ja kattilat viimeisen päälle ojennuksessa.

Taas oli aika lyhyt päivä ja tulee paljon hengailua majapaikassa, mutta seuraavaan kylään on sen verran pitkä matka että jatkaminen ei ollut vaihtoehto. Toisaalta, vaelluksen ensimmäinen puolisko oli aika rankka, joten verkkaisempi tahti ja joutilaat illat avotulen äärellä hyvän kirjan kanssa tulee tarpeeseen. Normaalissa arjessakin tuntuu olevan hyvin vähän sellaisia hetkiä kun ärsykkeitä (kuten tv, puhelin tms) ei olisi ollenkaan ja sitä keskittyisi vain olemaan. Näissä kylissä on mukavaa myös vain käyskennellä ympäriinsä ja ihmetellä paikallisten ihmisten ja eläinten touhuja.

Illalliseksi saimme, mitäs muutakaan, kuin dal bhatia. Tällä kertaa emäntä paistoi öljyssä annoksen päälle vielä kummallekin kaksi kananmunaa. Ruoka oli herkullista, nyt on mukava kömpiä makuupussiin vatsan viereen köllimään.

Herttainen tamang-perhe jonka luona majoituimme

Metsäpaloalue

Kurpudada pass

Keittiöhommia

Somdangin majatalo