Riippuvuus

Monella ihmisellä on joku asia josta on riippuvainen. Ilmankin ehkä selviää, mutta tulee huono olo tai paha mieli jos sitä ei saa. Minun riippuvuuteni on matkailu. Mikä siinä aiheuttaa riippuvuutta? Sitä en tarkalleen osaa sanoa, mutta luulen että sillä on jotain tekemistä uusien asioiden kokemisen, vieraisiin kulttuureihin tutustumisen, ihmisten tapaamisen ja jatkuvasti kasvavan tiedonjanon kanssa.

Usein olen miettinyt, että elämä olisi paljon helpompaa jos en olisi niin utelias. Joka paikkaan pitää mennä nenänsä työntämään, ihan vaan nähdäkseen että löytyisikö sieltä jotain uutta ja hienoa mitä en ole ennen kokenut. Tai siellä voi tavata kokonaan uuden ihmisen! Uudesta tuttavuudesta voi saada elinikäisen ystävän, jollaisia on minullekin kertynyt jo aikamoinen liuta vuosien mittaan. Kun näitä ystäviä löytyy ympäri maailmaa, onkin matkaajalle muodostunut mahtava verkosto upeita ihmisiä joilta voi saada apua, ideoita ja vinkkejä matkustamiseen. Vieraassa maassa asuva ystävä tarjoaa myös ihanan "tekosyyn" kyseiseen maahan matkustamiseen.

Koulujakin on tullut käytyä, mutta kouluista paras on ehdottomasti elämänkoulu, joka alkaa tosissaan vasta kun poistutaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Kyllähän Suomessakin oppii asioita. Kauppareissulla voi esimerkiksi oppia että Nykänen on taas ottanut, tai ehkä ei, tai että ruoan hinta on noussut. Voi jopa oppia kantapään kautta että kotipiha on pirun liukas. Moni on tyytyväinen siihen mitä kotimaisessa elämänkoulussa voi oppia, ja se on ihan ymmärrettävää. Ei kaikkien tarvitse olla elämänkoulun maistereita. Mutta minä haluan ne maisterin paperit. Saatan opiskella jopa tohtoriksi asti!

Siispä suuntaan huomenna seuraavalle opintomatkalle Nepaliin. Palaan asiaan Himalajan vuorten juurelta, jakin lannan tuoksuessa ja buddhalaisten munkkien mumistessa mantrojaan.

Australiassa tavattujen ystävien häät veivät minut viime kesänä Kaliforniaan.

Ameriikassa opin että pehmikseenkin voi yhdistää pekonia...

Edellinen
Edellinen

Ihana, kamala Kathmandu