Poliisi on ystäväsi - Paitsi Kreikassa...

Kun olimme kolunneet Massourin lähikallioita Kalymnoksella jo useamman päivän, tuli ajankohtaiseksi vuokrata joku menopeli jotta pääsemme kauempana sijaitseville sektoreille. Itse en halua skootterilla ajaa, mutta suostuin kyytiin kun kaveri lupasi ajella varovasti. Niinpä viiletimme merituuli hiuksissa hulmuten seuraavaksi Archi-sektorille koko päiväksi. Seuraavana päivänä kutsui Symplegades-sektori, vähän vähemmän hiukset hulmuten, tie oli nimittäin tiukkamutkaista serpentiiniä. Iltapäivällä alaspäin ajellessa vielä säästettiin luontoakin (tosin ei tarkoituksella, mentiin niin hiljaa että mopo sammui) ja päästeltiin vapaalla. Hyvin meni!

Lepopäivänä päätettiin lähteä käymään vähän kauempana isossa kaupassa, tuliais-ostoksilla. Kun on se mopokin. Hissukseen mentiin taas, mutta siitäkään ei ollut apua kun vastakkaiselle kaistalle pysähtyneen bussin takaa meidän kaistallemme työntyi auto. Toisella puolella bussi, toisella kivimuuri, ei ollut muita vaihtoehtoja kuin lyödä jarrut pohjaan. Mopo lähti alta toiseen suuntaan, me toiseen. Autoilija tajusi onneksi jarruttaa ja jäi useamman metrin päähän. Nopea tarkastus, kaikki raajat liikkuu, ei käynyt pahasti. Meillä oli molemmilla kypärät päässä, mutta kaverini löi kasvonsa asfalttiin ja piteli kättä suun edessä, sieltä valui verta. Autokuski juoksi paikalle, samoin kaksi kaveriamme jotka olivat ajaneet perässä ja nähneet koko jutun. Ei mennyt kuin pari minuuttia ja olimme jo paikalle sattuneen taksin kyydissä kohti sairaalaa, kaverit lupasivat jäädä odottamaan poliisia ja hoitamaan mopon pois tieltä.

Kaverille laitettiin tikkejä huuleen ja murtunut käsi kipsattiin. Sairaalassa meistä pidettiin hyvää huolta, eikä koko juttu röntgenkuvineen maksanutkaan kuin reilut 20 euroa. Onnettomuuspaikalta tuli koko ajan viestiä kun siellä selvitettiin asiaa poliisin kanssa. Moposta oli mennyt osia rikki, jotka tietenkin tulee jonkun maksaa. Koska autoilija ei osunut meihin, hänen vakuutuksensa ei korvaa. Jos me itse olisimme kolaroineet jonkun kanssa, mopovuokrausfirman vakuutus olisi korvannut, mutta ei tällaisessa tapauksessa. Suomalaisesta vakuutusyhtiöstä sanottiin että korvataan, siinä tapauksessa että meillä on kirjalliset lausunnot sekä kuskin, että mopovuokraamon vakuutusyhtiöiltä, että ne eivät korvaa. Poliisin raportti tapahtuneesta piti myöskin saada.

Suomalaisena sitä pitää itsestään selvänä että kun poliisi on kutsuttu paikalle, siitä kirjoitetaan raportti. Ei näköjään ole Kreikassa tapana. Poliisiasemalla kukaan ei tiennyt koko tapauksesta, ennen kuin paikalle kutsuttiin se poliisi, joka oli ollut tapahtumahetkellä töissä. Hän ei puhunut englantia, mutta poliisipäällikkö onneksi puhui. Piirreltiin paperille mitä oli tapahtunut, ja poliisi luonnosteli jonkunlaisen raportin. Meidän käskettiin tulla seuraavana päivänä takaisin.

Kuviteltiin jo, että homma on hoidossa, mutta eipäs se ollutkaan niin helppoa. Kun palasimme poliisiasemalle, mitään raporttia ei oltu kirjoitettu. Paikalla oli joku toinenkin poliisi, joka "yritti auttaa" meitä mm. syyttämällä meitä koko onnettomuudesta, ja takertumalla siihen että kaverini ei olisi edes saanut ajaa koko skootterilla, koska hänen ajokorttinsa ei ole mopokortti (ollaan sen verran vanhoja että saadaan ajaa Suomessa skootterilla ilman varsinaista mopokorttia). Jotain ne kuitenkin taas raapusteli paperille ja kun teksti sitten käännettiin meille, selvisi ettei siinä ollut mitään mainintaa autosta, joka ajoi vastaan meidän kaistalla. Siinä vaiheessa meni hermot, paloi käpy, vedettiin herneet nenään ja saatiin itkupotkuraivarit. Lähdettiin ovet paukkuen. Taisin oven pielestä vielä tokaista etten ikinä enää tule Kreikkaan.

Hypättiin taksiin, kuski meni kysymään, että mitäs teille on tapahtunut? Kymmenen minuutin kyydin aikana selvitettiin mitä oli käynyt ja että poliisi ei halua auttaa. Kuski oli siitä kovin tyrmistynyt, halusi vielä että (taas kerran) piirretään paperille missä oli bussi, missä auto ja missä me. Tuttu kaupansetä sattui olemaan liikkeensä edessä kun nousimme taksista, kuski selvitti asian myös hänelle. Kumpikin pyöritteli päätään eikä ollut uskoa poliisien toimintaa.

Myöhemmin samana päivänä istuin majapaikan terassilla viinilasi kourassa edelleen kiukusta kihisten, kun tuttu poliisi saapui paikalle. En tiedä oliko kaupansetä soittanut poliisiasemalle, vai miksi poliisi tuli, mutta eipä sillä ole väliä. Taas piirrettiin paperille ja poliisi kirjoitti raportin (tällä kertaa virallisen näköiselle kaavakkeelle) kaupan tiskillä kauppiaan toimiessa tulkkina. Varmuuden vuoksi mukana oli myös kaverimme jotka todistivat onnettomuuden. Uskomatonta mutta totta, iltaan mennessä olimme saaneet raportin, jossa oli myös autokuskin allekirjoitus.

Toivottavasti tämä pistää miettimään ennen kuin vuokraatte skootteria ulkomailla. Onko se sen arvoista? Tässäkin tapauksessa olisi voinut käydä tosi paljon pahemmin. Vaikka olisi kuinka hyvä kuski, se ei auta, jos joku muu ei välitä liikennesäännöistä.