Korkkarit nurkkaan!!
Talvi taivaalla on mennyt todella nopeasti, kirjoittelen tätä lentokoneessa matkalla kotiin Thaimaasta, viimeiseltä lentokeikalta. Ensi viikolla on aika palauttaa uniformu ja muut tykötarpeet, lentotyö on taas tältä erää ohi!
Reilun neljän kuukauden talvikauden aikana ehdin lentää moneen eri kohteeseen, myös muutamaan aivan uuteen maahan, joissa en ollut ennen käynyt. Ensin pääsin Sri Lankaan, joka on kiehtonut minua jo pitkään! Viikon aikana ehdimme koko miehistön voimin kiertää useamman paikan maan sisäosissa; bongasimme villejä norsuja, vierailimme teeplantaaseilla ja kapusimme 5500 porrasta Adam`s Peakin huipulle katsomaan auringonnousua. Koska rantaelämä jäi ensimmäisellä vierailulla yhteen päivään, pääsin onneksi Sri Lankaan vielä toisenkin kerran, jolloin vietin osan viikosta kauniilla Mirissan rannalla maan etelärannikolla. Vaikka olen vähän levoton, enkä yleensä jaksa istua kauaa paikoillaan, Mirissassa onnistuin viettämään useamman päivän istuen rannalla puiden varjossa kirjani kanssa. Maasta jäi erittäin positiivinen mielikuva, voisin hyvin palata sinne lomalle jonain päivänä.
Toinen kohde minne toivoin pääseväni, oli Mauritius. Kukapa ei haluaisi matkustaa tuolle kauniille saarelle, jolla on paratiisin maine. Olin varannut itselleni sukellusretken, mutta flunssan takia jouduin perumaan sen. Kävimme kuitenkin purjehtimassa katamaraanilla ja pääsin tervehtimään Maurituksen kaloja snorklaten. Mauritiuslainen meduusa kävi myös tervehtimässä minua, sillä seurauksella että käsivarressani oli arvet kohtaamisesta seuraavat 1,5 kuukautta. Mieleen jäi eritysesti Port Louisin mielenkiintoiset kujat ja saaren värikäs väestö.
Meksikossa käväisin tällä kertaa viettämässä vain yhden yön. Samoin Vietnamissa. Tosin Vietnam on minulle tuttu maa, mutta Phu Quocin saarella, jonne lensimme, en ollut ennen käynyt. Ranta oli kaunis ja puhdas, eikä siellä ollut montaa ihmistä, vaikka isoja hotelleja oli useampi vierekkäin. Melkein koko maaliskuu menikin tutuissa Thaimaan kohteissa, niistäkin tosin löysin paikkoja, joissa en ollut ennen käynyt.
Koska lensimme nyt sekamiehistönä brittien kanssa usein lähtien tai palaten englantiin, pääsin käymään ensimmäistä kertaa Manchesterissä ja Birminghamissä. Yhden kauniin kevätpäivän vietin myös Brightonissa, englannin etelärannikolla. Työvälineenä minulla oli koko talven Boeing 787, eli Dreamliner. Uusi hieno konetyyppi, jossa en ollut ennen työskennellyt. En siis voi olla kuin kiitollinen, että olen saanut viettää näin kivan talven mukavien kollegojen kanssa, tehden työtä joka ei tunnu työltä. En vielä osaa sanoa mitä ja missä tulen tekemään tämän vuoden vaellusten jälkeen, kun palaan kotiin marraskuun lopussa. Siihen on vielä pitkä aika. Mutta nyt on se hetki, kun laitan korkokengät laatikkoon ja vaihdan jalkaan vaelluskengät, ainakin marraskuun loppuun asti. Seuraavan kerran raportoin Nepalista, kun lähdemme ryhmän kanssa kohti Everestin perusleiriä ja Island Peakin yli kuusitonnista huippua!
Aikainen aamu Ngorn Nark-vuorella Krabilla
