Seikkailu ohi tältä erää
Pv 27: Lac de la Muzelle - Les Deux Alps 8 km, nousua 81 m, laskua 1227 m
Aamulla viivyttelin pitkään aamukahvin parissa. Minulla oli enää lyhyt matka Les Deux Alpsin hiihtokeskukseen, enkä pääsisi varaamaani hostelliin kuin vasta iltapäivällä.
Aamu oli kaunis, vähän kateellisena katsoin niitä onnekkaita, jotka jatkoivat matkaa ylöspäin. Minullakin olisi ollut aikaa vaeltaa vielä pari päivää, mutta sitten olisin ollut sellaisessa paikassa, että sieltä olisi ollut hankala päästä pois. Olin myös lepopäivän tarpeessa, edellisestä oli jo viikko ja lähes 200 kilometriä.
Olin kuitenkin oikein tyytyväinen “treenikuukauteni” tuloksiin, ylämäet (ja alamäet) tuntuivat paljon helpommilta kuin alkumatkasta, eikä jalkojen kanssa ole ollut mitään ongelmia. Sain lisää itsevarmuutta siihen, että pystyn ylläpitämään riittävää vauhtia Swiss Peaksin aikarajoja ajatellen. Ainoa ongelma oli edelleen jumittava niska, joka vaivasi vain öisin. Siihen toivottavasti löytyisi apu hierojalta.
Rahaa Alpeilla meni enemmän kuin olin ajatellut. Tämä johtui kyllä muun muassa siitä, että jouduin tekemään varustehankintoja (makuualusta, kengät, tyyny) kesken matkan, sekä Tour de Mont Blancin kierroksesta. TMB:llä kaikki yöpaikat yhtä lukuunottamatta olivat maksullisia. Käytin aika paljon rahaa myös syömiseen vuoristomajoilla ja kylissä, mutta mielestäni hyvään ruokaan laitettu raha ei mene koskaan hukkaan. Varsinkin vaelluksella, kun kaikki kalorit mitä suuhunsa laittaa, menee heti käyttöön.
Ennen kotiinlähtöä ehdin vielä toisenlaiselle seikkailulle, kun Kevytretkeilijät facebook-ryhmän kautta sain kutsun kylään Heljän ja Paulin luokse Grenoblen lähistölle. He veivät minut tutustumaan vuoriin sisäpuolelta, nimittäin luolaan! Olin toki jonkunlaisissa luolissa käynyt aikaisemminkin, mutta tämä olikin ihan next level luolaseikkailu! Avariin maisemiin tottunutta välillä hieman hirvitti ryömiä ahtaassa luolassa, mutta siitäkin selvittiin ja päällimmäinen tunne jälkeenpäin oli että wau, minkälainen maailma maan allakin voi avautua! Suosittelen kokeilemaan jos satutte vaikka tuonne Etelä-Ranskaan. Tuhannet kiitokset Heljä ja Paul!!!
Vuoret jäi taakse ja palasin takaisin ihmisten ilmoille
Luolakuvat on ottanut Paul Mackrill