Torakka tyynyn alla
Matkustamohenkilökunnan työstä on monenlaisia mielikuvia, jostain syystä moni ajattelee sen olevan kovinkin hohdokasta. Että istuskellaan loungeissa lentokentillä kapteenien ja perämiesten kanssa hiukset nutturalla ja tekokynnet kiiltäen. Shoppaillaan maailman hienoimmissa metropoleissa ja yövytään viiden tähden hotelleissa. Lennoilla tarjoillaan shampanjaa piikkikorkkareissa ja flirttaillaan bisnesmatkustajien kanssa. Jotkin kuvitelmista pitääkin paikkansa, mutta suurin osa melkoisen kaukana todellisuudesta. Tulikin mieleen muutamia hetkiä vuosien varrelta, joista glamour on ollut hyvin kaukana.
Muutama vuosi sitten aloittelimme työpäivää Kuopion lentokentällä, jossa oli pyryttänyt lunta koko päivän. Siivouksen ajan koneen ovet olivat olleet raollaan ja lunta oli sisäpuolellakin vaikka kuinka paljon. Ei auttanut muu kuin hakea luuta terminaalista ja lakaista lumet pihalle ennen kuin päästiin varsinaisiin töihin. Pakkasta oli -15 astetta, koita siinä sitten pysyä kotelomekossa lämpimänä.
Edellisestä asunnostani oli bussipysäkille kilometri. Useammankin kerran jouduin raahaamaan isoa matkalaukkua ja lentolaukkua koko tuon kilometrin 30 cm hangessa aikaisin aamulla kun aura-autot eivät vielä olleet putsanneet jalkakäytäviä. Ainakin seuraavilla tulijoilla oli siinä sitten hyvä aurattu ura. Olen myös joskus tullut kotiin keskellä yötä noiden samaisten pakaasien kanssa 14 tunnin työpäivän päätteeksi ja joutunut toteamaan että hissi ei toimi. Asuin 8. kerroksessa.
Se on kyllä totta, että asumme toisinaan työreissuilla viiden tähden hotelleissa. Mutta sekään ei aina takaa hyviä yöunia. Ystävämme torakat eivät nimittäin ymmärrä eroa yhden ja viiden tähden välillä. Kun on jahdannut jättimäistä "cucarachaa" hiuslakkapullon kanssa puolisen tuntia ja se onnistuu livahtamaan karkuun jonnekin seinän rakoseen, ei välttämättä enää nukuta niin hyvin... Thaimaassa astuin hotellihuoneessa ampiaisen näköisen pörriäisen päälle, se kun oli ihan samanvärinen kuin huoneen lattia. Pörriäinen puraisi jalkaani reiän ja kinttu oli turvoksissa kolme päivää. Auts.
Joskus lennoilla on huonovointisia matkustajia. On saatu reissusta joku vatsapöpö, otettu vähän liikaa ilolientä tai jostain muusta syystä se oksennus tulee siihen lentokoneen käytävälle tai johonkin muuhun yhtä ihanaan paikkaan. Harvemmin kyseinen henkilö pystyy itse sotkunsa siivoamaan, joten lentoemäntä ei saa tässäkään asiassa olla turhan herkkä. Hanskat käteen vaan ja hommiin. Viime viikolla joku lapsonen oli oksentanut vessan lavuaarin tukkoon. Onneksi tämä kätevä emäntä sai kahvikupilla siirrettyä enimmät vessanpönttöön ja lavuaarin toimimaan.
Eräs kollega joutui joskus viettämään kaksi yötä Oslossa lentokenttähotellissa. Yksin. Jouluna.
Näitä tarinoita olisi meidänkin työporukassa varmasti vaikka kuinka paljon. Tilanteet saattavat tapahtumahetkellä aiheuttaa hampaiden kiristelyä ja mielessä voi jopa käydä muutama painokelvoton sana, mutta hetken päästä niille jo nauretaan ja juuri työmme monipuolisuus tekee joka päivästä erilaisen. Ja on siinä sitä glamouriakin silloin tällöin, kuten esimerkiksi:
Poreamme parvekkeella, kyllä kiitos!
Aamukävely rannalla...